Tulevaisuus voi olla loistava

Kevät on Suomessa jo pitkällä ja aurinko säteilee valoa. Normaalisti kesälomakausi olisi osalla työssäkäyvillä ihmisillä jo käynnissä. Monen suunnitelmat ovat kuitenkin muuttuneet. Alkuvuodesta Kiinasta peräisin oleva koronavirus alkoi levitä myös meille Suomeen. Jo ennen suomen hallituksen säätämiä kokoontumisia ja liikkumista koskevia rajoituksia me suomalaiset siirryimme elämään erityisoloissa. Merkittävä osa työssäkäyvästä väestöstä siirtyi suurelta osin etätöihin, kauppaliikkeet, ravintolat ja erialojen palveluyritykset kohtasivat ennen kokemattoman asiakaskadon ihmisten jäädessä koronaviruksen pelossa kotiin. Tuhannet ja sadattuhannet suomalaiset ja Suomessa asuvat alkoivat kokemaan viruksen laukaiseman talouskriisin vaikutukset.

Olemme juuri ohittaneet toukokuun puolivälin. Koulut ja päiväkodit ovat avanneet uudelleen ovensa lapsille. Ihmisiä on jälleen liikkeellä enemmän kahden kuukauden erityisoloissa elämisen jälkeen. Poikkeuksellinen aika kuitenkin jatkuu vielä pitkään, elämme vasta koronaviruskriisin ensimmäistä aaltoa. Kukaan ei todella tiedä, mitä seuraava ja sitä seuraava aalto tuovat tullessaan. Kukaan meistä ei omaa kristallipalloa, josta voisimme kertoa tulevaisuuden tapahtumat juuri niin kuin ne ovat tuleva olemaan.

Halvaantuminen

Koronavirus itsessään on tuonut elämäämme uusia haasteita ja viruskriisin laukaisemat talouskriisi on totisinta totta lukuisissa yrityksissä ja palkansaajien keskuudessa. Kriisin aiheuttama henkistä kuormaa on vaikea arvioida. Monet asiantuntijat arvioivat edessä olevan vuosien ongelmavyyhtien purkaminen.

Uutisointi- ja eturivin poliitikkojen viestintä on luonnollisesti keskittynyt tällä hetkellä vahvasti meneillään olevan kriisin käsittelyyn. Hyvin kokematon Sanna Marinin (SDP) johtama hallitus on sekin monien rivikansalaisten ja yritysten tavoin olet tietyllä tavalla ajoittain kuin omiin voimiin nähden liian voimakkaan aallokon mukanaan viemä kuntouimari. Kriisin mukanaan tuoma valtavan vastuun painolastin painon vaikutukset ovat selvästi olleet nähtävissä niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin riveissä. Kuten joillekin kansalaisille, on myös hyvin monelle poliitikolle tullut kriiseistä tuttu ”halvaantuminen”, jolloin henkilö ei kykene juuri ollenkaan tai lainkaan tehokkaaseen toimintaan.

Moni ns. asiantuntija kärsii toimintakykynsä halvaantumisesta ja näkee vain pelkkää mustaa. On käynyt kuin sotilasosastolle, joka nostaa kätensä ylös antautumisen merkiksi ennen kuin taistelu on edes alkanut.

Tulevaisuus voi olla valoisa

Elämme haasteellisia aikoja ja niitä haasteita tulee riittämään koronaviruksen vuoksi suoraan ja välillisesti pidemmäksi aikaa rutkasti. Se millaisiksi tulevat lähivuodet ja 10–20 vuoden jakso tulee muodostumaan, riippuu kuitenkin suurelta osin meistä itsestämme. Yksilöinä ja maana olemme kohdanneet aiemminkin kriisejä. Vaikka nykyinen kriisi on valtava kokoluokaltaan ja sen vaikutukset ulottuvat lähestulkoon kaikille tasoille maassamme, ei ”tuleen makaamaan” jääminen kuitenkaan pidä olla mikään vaihtoehto, sillä sehän ei koskaan ole vaihtoehto. ”Tuleen makaamaan” jääminen on luovuttamista ja emmehän ole luovuttajia? Olemme maana selvinneet ennenkin valtavista haasteista ja vaikeuksista. Ensimmäisen Maailman Sodan jyllätessä monella rintamalla Suomesta tuli itsenäinen valtio. Selvisimme rivejä repivästä sisällissodasta ja Neuvostoliiton kaikista yrityksistä tuhota maamme Toisen Maailman Sodan aikana. Sodan jälkeen isovanhempamme nostivat Suomen raskaista sotakorvauksista huolimatta kukoistavaksi maaksi.

Nousimme 1990-luvun pitkästä lamasta jaloillemme vaikkakin hyvin hitaasti.

Tulevaisuus koronaviruksesta ja sen tuomista ongelmista huolimatta voi olla valoisa ja voimme kansakuntana kohota vahvaksi talous- ja hyvinvointivaltioksi, sellaiseksi maaksi, jonka me kaikki todella ansaitsemme. Se tulee vaatimaan valtavan määrän työtä, kallion kovaa tahtoa, takavuosikymmeniltä tuttua me henkeä, vaikka emme olekaan kaikki samasta ”puusta veistettyjä”, arvomme ja ideologiamme ovat erilaisia, olemme kuitenkin suomalaisia ja Suomen eteen meidän on tehtävä kaikki voitava. Se on yhtä kaikki tärkeää meidän itse kunkin elämän ja jälkeläistemme kannalta. Meillä kaikilla on vain yksi elämä, joten se lyhyt aika, jonka me olemme tässä maailmassa, on tärkeää käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja hyvästi. Kukaan meistä ei voi ostaa mennyttä aikaa takaisin.

Voittajat ratkaistaan kriiseissä

Niin yksilö kuin valtio tasolla voittajat erottuvat edukseen juuri kriisien tuoksinassa. Kun osa ”jää tuleen” makaamaan ja luovuttaa, voittajat innovoivat, käärivät hihat ja ryhtyvät tekemään ahkerasti töitä. Suurin rooli tässä on yksityisillä yrityksillä, ammatinharjoittajista mikroyrityksiin, ja mikroyrityksistä pk-yrityksiin ja aina suuryrityksiin saakka. Nytkin koronaviruskriisin keskellä on lohdullista huomata, että innovatiivisuus ja kekseliäisyys elää maassamme kaikesta huolimatta. Tarvitsemme roppakaupalla erään espoolaisen baarinpitäjän kaltaista innovatiivisuutta. Koronaviruskriisin iskiessä, hän ei jäänyt surkuttelemaan vaan kehitti ratkaisun ongelmaan. Hän haki ja sai luvan olutta myyvälle kioskilleen, joka kulkee auton vetämänä tiettyä reittiä Espoossa. Kioskilla tämä noheva yrittäjä myy ei pelkästään olutta vaan myös pientä purtavaa.

Yksityisen sektorin tila on ratkaisevan tärkeä Suomelle

Koska yksityinen sektori on viime kädessä se kaikkein olennaisin tekijä, joka nostaa Suomesta tästäkin kriisistä tai on nostamatta, on maamme päättäjillä ja etunenässä hallituksella ratkaisevat valttikortit. Niiden on kyettävä uudistamaan työelämämme sääntöjä ja monelta osin yhteiskuntamme pelisääntöjä ronskin ottein uusiksi. Maassamme iät ja ajat kukoistanut jopa hyvin pieniin asioihin kyntensä hyeenan lailla upottava säätely, byrokratia ja joustamattomuus on syytä ottaa rohkein ottein kevennyskuurin alle. Suomi ja suomalaiset eivät tarvitse turhanpäiväisten paperinpyörittäjien armeijaa ja ylhäältä päin sanelua arkipäivässä. Poliittisen päätöksen teko koneiston tärkein tehtävä on luoda ihmisille ja yrityksille parhaat mahdolliset puitteet menestyä ja kukoistaa. Mitä enemmän hallinto pysyy erossa ihmisten arjesta ja elämästä ylipäätänsä, sitä paremmin meillä myös kansakuntana menee. Tämä ei tietenkään tarkoita viidakon lakien mukaan toimivaa Suomea, vaan joustavaa, toimintakykyistä ja elinvoimaista Suomea.

Käytännön ruohonjuuritasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi ravintoloille ja panimoille kokoluokasta riippumatta täyttä oikeutta myydä omia tuotteitaan, milloin ja kuinka paljon tahansa suoraan panimostaan tai ravintolastaan asiakkaille.

Isossa kuvassa on tärkeää, että työllistämisen riskejä karsitaan reilulla kädellä, onhan meille kaikille parasta, että työikäiset ovat töissä eivätkä työttöminä. Työelämä on viime vuosina alkanut muuntautumaan aiempaan enemmän yrittäjävetoiseksi, yrittämisen eri muodot ovat lisääntyneet. Tämä kehitys tulee jatkossa lisääntymään entisestään. Samaan aikaan on kuitenkin erittäin tärkeää luoda työelämään joustavat ja muuttuvat tilanteet paremmin huomioon ottavat pelisäännöt. Uudet orjamarkkinat eivät ole tervetullut ilmiö, mutta emme myöskään voi enää ummistaa silmiämme sille tosiasialle, että työllistämisen sivukulut ja etenkin mikroyrityksille, joissa piilee maamme suurin potentiaali, työllistäminen on tehty keinotekoisesti liian riskialttiiksi. Karsimalla turhat työllisyyttä estävät ja hidastavat elementit, voitamme kansakuntana isosti ja yksilötasolla saamme aiempaa huomattavasti laajemmat mahdollisuudet menestyä.

Jyrki Mäkelä

Jyrki Mäkelä.