Suomalainen yritystarina Lontoosta

Miina panostaa henkilökohtaiseen palveluun tuotteiden korkean laadun ja ekologisuuden lisäksi.

Mikkelistä kotoisin oleva vaatesuunnittelija Miina Laitsaari pyörittää omaa hääpukuja suunnittelevaa ja valmistavaa Indiebried London nimistä yritystä. Miina kertoo elämästä ja liiketoininnan pyörittämisestä ja arjesta Lontoon vilinässä.

1) Hei Miina. Kerro kuka olet, mistä olet kotoisin ja mikä sinun
koulutuksesi on?


Moikka! Olen Miina Laitsaari, Mikkelistä kotoisin oleva vaatesuunnittelija
(muotoilualan artenomi).

2) Kuinka päädyit muuttamaan Lontooseen?

Opiskellessani Mamkissa muotoilua, päätin suorittaa työharjoitteluni
Lontoossa. Opettajani vinkkasi minulle Minna nimisestä yrityksestä, jonka
omisti Suomalainen Minna Hepburn. Minna oli yritys, joka valmisti Lontoossa skotlannissa valmistetusta pitseistä naistenvaatteita. Jatkoin
yhteydenpitoa Minnaan ja valmistuttuani muutin Lontooseen vuonna 2014
työskentelmään ompelijana Minnalla, joka sittemmin oli muuttanut
liiketoimintaansa naistenvaatteista samanhenkisiin, rentoihin hääpukuihin. Ennen päätöstäni muuttaa Lontooseen lähetin Suomessa noin 80 avointa työhakemusta erilaisiin vaatetusalan yrityksiin. Vain yhteen vastattiin, että he eivät tällä hetkellä etsi työntekijöitä.

3) Miten päädyit yrittäjäksi, oletko ollut Suomessa yrittäjänä?


Lukuun ottamatta pientä ja ei niin aktiivista osuuskuntaa, jonka perustimme ammattikorkeakoulu-aikana en ole toiminut Suomessa yrittäjänä. Muutettuani Lontooseen työskentelemään Minnalle freelancerina, halusin tehdä itselleni digitaalisen portfolion, jotta voisin helposti hakea töitä myös muista yrityksistä. Tätä portfoliota varten suunnittelin omalla nimelläni malliston ja sitten toisen. Päädyin pyörittämään omaa pientä ekologista naistenvaate-yritystäni työni ohessa. Yritykseni ei ollut kannattava ja tein paljon virheitä. Näin jälkikäteen ajattelen, että se oli valmistautumista ja oppimista.

Aiemmin tänä vuonna sain tilaisuuden ostaa Minnan liiketoiminnan. Tartuin tilaisuuteen innolla ja muutin nimeksi Indiebride London. Kokopäiviseksi yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut vaikea päätös. Olen aina ollut kova tekemään töitä. Lisäksi olin työskennellyt Minnalle viisi vuotta, joista
kaksi studio / tuotanto managerina, joten tunnen yrityksen läpikotaisin ja
olin pyörittänyt sitä jo jonkin aikaa silloisen omistajan asuessa reilun
tunnin junamatkan päässä Lontoosta.

Päädyin siis harjoittelijasta liiketoiminnan omistajaksi.


3) Kerro työstäsi ja sen kehityksestä sinä aikana, kun olet ollut Lontoossa?


Yritykseni on pieni, yhden naisen yritys. Tämä tekee työstäni erittäin
haastavan, mutta palkitsevan ja monipuolisen. Työhöni kuuluu uusien
asiakkaiden tapaaminen ja konsultoiminen, mekkojen kaavoittaminen, niiden valmistaminen sovitusmuutoksineen, hääpukujen suunnittelu. valokuvausten järjestäminen, markkinointi, somekanavien hallinnointi, nettisivujen ylläpito jne.

4) Mikä yrittämisessä on yllättänyt sinut positiivisesti, entä onko
tullut mitään negativiista, josta et pidä?


Alettuani yrittäjäksi, halusin alkaa korostaa Indiebride Londonin toiminnan ekologisuutta ja eettisyyttä, sekä persoonallista ja henkilökotasta
palvelua, jota pienenä yrityksenä pystymme morsiammille tarjoamaan. Tämä on saanut aikaan paljon positiivista palautetta, joka on yllättänyt minut ja tuonut lisäarvoa työlleni.

Negatiivisena puolena mukaan tuli tietenkin taloudesta huolehtiminen.
Palkkani pieneni puolella ja koska yritykseni (iiketoiminnan 10 vuotisesta
historiasta huolimatta) on uusi eikä sillä ole varoja. Ensimmäiset pari
vuotta siis menee pienen taloudellisen paineen alla.


5) Millaisena koet yrityksen pyörittämisen Englannissa, hyvät ja
huonot puolet?


Yrityksen pyörittäminen Englannissa, ja varsinkin Lontoossa, on mahtavaa! Täällä tapahtuu paljon, koko ajan. On jos jonkinlaista tapahtumaa, koulutusta tai yhteistyötä johon osallistua. Asiakkaita tietenkin on enemmän, mutta niin myös kilpailua. Yksi ihan konkreettinen positiivinen puoli vaikka verrattuna Suomeen on, että ALV raja on 10 000 euron sijaan on £85 000 eli noin 95 000 euroa.

Huonoja puolia piti vähän miettiä, mutta ensimmäisenä tuli mieleen se, että yrittäjiä yritetään huijata monenlaisin keinoin. Olen oppinut kantapään kautta, että jos tarvitset jonkin palvelun, pystyt sen löytämään itse. Et todennäköisesti tarvitse sitä palvelua, josta sinulle kylmäsoitetaan tai laitetaan sähköpostia.

6) Onko jokin yllättänyt sinut ja jos on niin mikä/mitkä asiat?

 En ole yllättynyt misään vielä tässä vaiheessa. Niitäkin varmasti tulee
matkan varrella.

7) Mikä sinun pidemmän ajan tavoitteesi on yrittäjänä?


Pidemmän ajan tavoitteeni on kasvattaa yritystäni. Haluan palkata muutaman työtekijän ja itse keskittyä suunnitteluun. Lisäksi tosi tosi pitkäajan tavoitteeni ja haaveeni on avata  Lontooseen showroomin (tällä hetkellä tapaamiset hoidetaan ajanvarauksella) lisäksi putiikki / työhuone, jonne ihmiset voisivat poiketa sisälle katsomaan ja sovittamaan mekkoja ja
näkemään kuinka meidän mekot tehdään.

8) Kuvaile elämääsi Lontoossa, miten asut, ehditkö harrastamaan mitään?

Asun kimppakämpässä Itä Lontoossa. Sanoisin, että tämä on yleisin
asumismuoto Lontoossa, sillä asuminen täällä on kallista. Asun yhdessä
puolisoni kanssa. Meillä on koira ja käärme. Jaamme asunnon kolmen muun ihmisen kanssa. Kaikilla on tietenkin omat huoneet, olohuone, keittiö ja takapiha ovat yhteisiä alueita. En ole harrastaja tyyppiä. Lisäksi pidän
työstäni niin paljon, että mieluummin kulutan näin alkuvaiheessa kaiken
vapaa-ajan yritykseni pyörittämiseen ja kasvattamiseen. Yritykseni
menestyksellä on suora vaikutus elintasooni. Suurin haaveeni on muuttaa
omaan asuntoon puolisoni kanssa.

Lontoossa elämä on kiireistä. Yleensä herään kahdeksan aikaan. Töissä olen kymmenen maissa. Palaan kotiin yleensä kahdeksan tai yhdeksän maissa. Päivästäni puolitoista tuntia menee työmatkoihin. Kotiin päästyäni teen illallisen ja rentoudun katsomalla sarjoja. Viihdyn parhaiten kotona ja
koska teen niin paljon töitä en käy ulkona usein.


9) Mikä on hullunkurisin ja hauskin juttu mikä sinulle on tapahtunut
Lontoossa asuessasi?


Hauskin projekti on ollut valokuvaukset Isle of Wightilla marraskuussa
2018. Keräsimme valokuvaajan kanssa kasaan 8 suunnittelijaa (Indiebride
London mukaan lukien), malleja, meikkaajat ja hiusstylistit. Meikkaaja ja
hiusstylisti peruivat viime tipassa kuin myös osa malleista. Lähdimme
matkaan kahde mallin ja valokuuvajan kanssa. Löysimme Facebookin Isle of Wight ryhmän kautta uuden meikkaajan ja hiusstylistin. Keli oli kaunis ja aurinko paistoi kun saavuimme perille asuntovaunupuistoon (holiday park englanniksi, paikka, jossa on asuntovaunuja ja aktiviteetteja sesonkiaikana) josta olimme varanneet edullisesti asuntovaunun sesonkiajan ulkopuolella. Asetuimme taloksi ja alkoi sataa. Satoi joka päivä, koko päivän, lukuun ottamattaparin tunnin pätkää, kahtena päivänä. Meillä oli viisi päivää aikaa kuvata 8 suunnittelijan upeita luomuksia, mutta ei paikkaa missä kuvata. Facebookin kautta ihmiset antoivat vinkkejä kuvauspaikoista sisätiloissa. Lisäksi huomasimme, että asuntovaunupuistoon oli vasta valmistunut muutama luksus vaunu.
Kysyimme henkilökunnalta, josko voisimme kuvata niissä ja se oli onneksi
ok. Viimeisenä päivänä aurinko taas paistoi muutaman tunnin ja saimme
kuvattua häämekkoja Isle of Wightin upeassa Culver Down batteryssa.
Matkalla Culver Down Batterysta bussille, jonka olimme suunnitelleet
ottavamme lautalle eksyimme ja jouduimme kävelemään tiella pimeässä.
Vanhahko nainen pysähtyi ja käski, oikeasti käski, meidät kyytiin
eikä hyväksynyt kieltävää vastausta. Hän ajoi meidät lautalle ja halasi
jokaista kun pääsimme perille. Matkan varrella hän kertoi, missä asuu ja
lähetimme hänelle joulukortin kiitokseksi. Koko matka oli melko koominen, mutta mieleen painuva. Oli ihana huomata miten auttavaisia ihmisiä täällä on. Kaikki halusivat auttaa ja olivat huolissaan meidän kuvausreissun
onnistumisesta.

10) 2016 kesäkuussa Iso-Britanniassa järjestettiin kansanäänestys
Euroopan Unionin jäsenyyden kohtalosta. Mitä erityistä olet huomannut näinä kuluneena kolmena vuotena, onko epävarmuus vaikuttanut jotenkin sinun yritystoimintaan?


Minä aloitin yritystoimintani kansanäänestyksen jälkeen. En osaa pelätä
brexitiä. Liiketoimintani on pientä ja suurin osa asiakkaistani Iso-Britanniassa. Osa kangastoimittajistani on muualla Euroopassa. Ainut asia,
jonka koen vaikuttavan liiketoimintaani on pienien kangastilausten
liikkuminen Euroopasta Iso-Britanniaan. Uskon, että tämä ei tule
aiheuttamaan ongelmia minulle. Ulkomailta tilaaminen ja tavaran liikkuminen saattaa kallistua, mutta tulee olemaan ensimmäisten asioiden joukossa, jotka ratkaistaan ja joista päätetään / sovitaan. Lontoo äänesti brexitiä vastaan ja elämäni täällä ei ole muuttunut millään lailla äänestyksen jälkeen. Toivon, että jos brexit tapahtuu, se muuttaa Britanniassa asuvien elämänlaatua vuosiein saatossa parempaan ja edullisempaan.

11) Miten luonnehtisit Brittiläistä kulttuuria ja ihmisiä?


Minun on todella vaikea kuvailla Brittiläistä kulttuuria. Lontoo on vähän
niin kuin New York, kulttuurien sulatusuuni. Ihmiset täällä ovat hyvin
auttavaisia, huumorintajuisina he eivät hylkää tilaisuutta kiusoitella
ihmisiä hyvässä hengessä. Huumori on kuivaa ja minulta kesti hetken tottua siihen ja ymmärtää milloin ihmiset vitsailevat. Kysyin kerran kadulla
tietä: “Excuse me, I wonder if you could help me.” ja sain vastaukseksi
“No”. Vähän aikaa tuijotettuani hämmentyneenä mies alkoi nauraa ja sanoi, että hän vain vitsaili ja tietysti voi auttaa. Jostain syystä koen tulevani
brittien kanssa erittäin hyvin toimeen. Asiakkaita tavatessani nauran ja
kyynelehdin heidän kanssaan ja juttu yleensä luistaa.


12) Mikä on suuri unelmasi, joka on vielä saavuttamatta?


Suurin unelmani on kasvattaa yritystäni niin, että se tarjoaa asiakkaille
edelleen sitä samaa henkilökohtaista palvelua ja ekologisia, eettisesti
tuotettuja hääpukuja, joita me olemme aina tehneeet, mutta myös minulle
turvallisen toimeentulon, jonka vuoksi voin muuttaa omaan asuntoon ja kuka tietää, brexitin aiheuttaman, kauan toivotun, kiinteistöjen hintojen laskun mahdollistamana ostaa joku päivä oma koti.

Jyrki Mäkelä

Jyrki Mäkelä.

Leave a Reply