Iso-Britannia Euroopan Unionissa – Ympyrä Sulkeutuu Osa IV

Brexitiin, eli Iso-Britannian eroon Euroopan Unionista on aikaa 87 päivää tätä kirjoittaessa. Eropäivän 31.10.2019 lähestyessä toimet Iso-Britanniassa eroon valmistautumiseen ovat kiivaassa käynnissä. Pääministeri Boris Johnson on patistanut oman väkensä töihin, lomailla ei nyt ehditä. Puolin ja toisin spekulointi siitä mitä tulee tapahtumaan 1.11.2019 alkaen kiihtyy kuin formula-auto loppusuoralla. UIkopuolisen tarkkailijan silmin ja korvin hieman vaikuttaa siltä, että osa eurooppalaisista elättelee koko homman perumista ja ikään kuin pitkän painajaisen päättymistä. Kyseessä ei kuitenkaan ole uni, joten silmät voi hyvin aukaista. Maailma ja elämä ei myöskään pysähdy keskiyön koittaessa ja kellon kääntyessä marraskuun ensimmäisen päivän puolelle. On selvää, että Brexit tulee tapahtumaan ja olisi hyvin suuri ihme ellei se olisi ns “kova” eli sopimukseton Brexit(no deal). Lukuisia kriisejä seuranneena, nähneenä ja kokeneenakin nostan esille seikan, joka liian usein jää taka-alalle. Kriisejä ja ongelmia on elämä täynnä, näin on laita sekä yksittäisten ihmisten, yritysten, yhteisöjen kuin valtioidenkin taipaleella. Valmistautua on hyvä kriisien varalta, paniikkimieliala sen sijaan on turhaa, siitä ei hyödy kukaan, sen lietsojat sen sijaan nostavat omaa verenpainettaan ja aiheuttavat etupäässä itselleen huonoa oloa. Mikä siis eteen?

Iso-Britannia – Ainutlaatuinen Sekoitus Konservatiivisuutta ja Notkeutta

Ne jotka eivät historiaan ole liiemmin tutustuneet eivät ehkä tiedosta, että Iso-Britannia on vanha valtio. Sillä on hyvin pitkät perinteet länsimaisena sivistysvaltiona ja samoin sen hallinnolliset perinteet ovat vailla vertaansa. Asuessani saarivaltakunnassa ja työkeikkoja ihan viime vuosinakin siellä tehneenä haluan heittää hieman omaa analyysia tuosta kiehtovasta saarivaltakunnasta. Iso-Britannia on metka sekoitus vahvaa konservatiivisuutta, perinteitä ja niissä pitäytymistä aina jääräpäiseen uppiniskaisuuteen (joskus typeryyteen saakka) ja toisaalta uskomattoman häikäisevää taitoa tehdä nopeita, notkeita ja suuria muutoksia. Pelkistä esimerkeistä molemmilta puolilta saisi melkoisen teoksen aikaan. Tyydyn vuoksesi kuitenkin hyvin typistettyyn versioon.

Rakentaminen

90-luvulla nuorukaisena Lontoon viskeeseen muuttaneena kävivät selville niin upeat kuin negatiiviset seikat saarivaltakunnan elämästä. Siellä ei todellakaan osattu rakentaa taloja. Vetoisia tönöjä, joita parempia rakentaisi umpihumalainen kotimainen timpuri vasemmalla kädellä. Se vedon määrä tammi-helmikuussa on koettava henkilökohtaisesti niin tietää mistä puhuu. Brittein saarien talvikausi on hyvin tuulinen, kostea ja lämpötila seilaa +15 ja -5 Celcius asteen välillä. Suomen lukuihin nuo eivät tunnu tietysti miltään mutta kun talot ovat umpi surkeita, hymy voi olla joskus tiukassa. Euroopplaiset hanavalmistajat ovat myös vuosikymmenten varrella tehneet täysin epäonnistuneita yrityksiä työntyä Britannian markkinoille. Kukaan ei ole siinä kuitenkaan onnistunut. Syy on ollut ikivanha infra joka ei sovi yhteen modernien hanojen kanssa. Vasta viime vuosina osittain ja jopa kokonaan kunnollisella tekniikalla tehtyihin taloihin, niin ja hanoihin!

Yrityselämä

Yritystoimintaakin saarivaltakunnassa pyörittäneen olen päässyt tutustumaan kuinka sikäläinen hallinto toimii. Yritysten rekisteröinnit ovat vahvasti ulkoistettu yksityisille rekisteröintiyrityksille. Moni näistä tarjoaa kumppaneidensa kautta tai itse suoraan myös kirjanpitopalvelut ja hyvin monenlaista businesskonsultointia. Palvelu on todella nopeaa, ystävällistä ja jouhevaa. Nopeimmillaan yrityksen saa rekistereihin 24-48 h:ssa ja kaikki hoituu verkossa. Verotus on yksinkertainen ja kaikkinainen raportointi rajoittuu lähinnä vuosittaiseen veroilmoituksen tekemiseen. Kun päätin uudistaa joitakin vuosia hoitoalan lupani Englannin ja Walesin puolelle oli ero huikea verrattuna vaikkapa Belgiaan ja Suomeenkin. Kaikki tarvittava löytyy helposti netistä. Ammattilisenssien myöntäminen ja valvonta on ulkoistettu ammattijärjestöille ja he hoitavat myös homman hyvin tehokkaasti ja ammattitaidolla. CV:n ja kirjallisen selvityksen lähettämisestä joka sisälsi mitä ihmettä oikein teen, kesti puolitoista vuorokautta, kun sain positiivisen viestin liitosta. “Kiitos selvityksestänne, olette lämpimästi tervetullut työskentelemään maassamme!” Vastaavasti Belgiaan viisi vuotta sitten muuttanut kollegani sai tehdä töitä kuusi kuukautta ennen kuin sai kaikki liput ja laput siihen malliin, että sai virallisen statuksen toimia maassa. Häneltä kuulemman mukaan nyrkkiä ja suomalaisia ärräpäitä saa latoa tiskiin tuon tuosta, jos meinaa saada edes pienen asian tehtyä. Toisin kuin Suomessa, Briteissä on ammattilisenssi haettava vuosittain ja myös osallistuttava tietty määrä jatkokoulutuksiin. He ovat tarkkoja siitä, että laatu myös säilyy hyvänä. Suomessa ei tällaista toimintaa ole.

Puhtaan Pöydän “Taika”

Ne jotka ovat erilaisia kriisejä kahlanneet menestyksellä läpi, voivat vahvistaa väittämäni, silloin tällöin puhtaalta pöydältä aloittaminen on hyvin vapauttavaa, avaa uusia mahdollisuuksia ja kannattaa nähdä uutena upeana mahdollisuutena sen sijaan, että jäisi tuleen makaamaan ja surkuttelemaan meneillään olevaa. Näin on Brexitinkin kanssa. Se, että Iso-Britannia tulee eromamaan Euroopan Unionista pitäisi nähdä myös Euroopan Unionissa mahdollisuutena rakentaa jotakin paljon nykyistä parempaa ja toimivampaa. Mielestäni Euroopan Unionin kannattaisi vakavasti tarkastella ja korjata omaa toimintaansa, sillä jäsenvaltion eroprosessi ja lopulta ero kertoo siitä, että jossain on menty pieleen. Olisi siis kylmän viileän analysoinnin ja korjausliikkeiden aika.

Saarivaltakunnassa on selkeästi meno päällä. Jos olet lukenut koko tämän artikkelisarjan muuta osat muistat varmasti miten suuresta kriisistä Iso-Britannia selvisi yksin Toisen Maailman Sodan aikana. Englannissa pyöriessäni minulle tuli heti kättelyssä ilmi mitä esimerkiksi “Lontoon henki” tarkoittaa. IRA teki vielä -90-luvun puolivälin tienoilla terrori-iskuja Lontooseen. Se mistä olin lukenut jo pikku poikana tuli hyvin selväksi. “Siinähän pommittavat, mehän emme anna periksi. Jatkamme elämäämme!” kuului vastaus kaikkien suusta, kun iskuista puhuttiin erilaisissa pöydissä. Sama henki elää saarivaltakunnassa edelleen ja se on ainakin itselleni tullut hyvin selväksi. On arkirealismia olettaa, että eron jälkeen alku voi olla takkuista monella tapaa, siitä kuitenkin selvitään niin kuin mistä tahansa erosta voi selvitä, jos on siihen halu. Britanniassa tuo selviytymisen ja uuden alun palo palaa hyvin voimakkaana. Näin kannattaisi olla myös mannerpuolella Eurooppaa. Elämä jatkuu.

Kesälomista huolimatta onnistuin saamaan ajatuksia kahdelta Euroopan Unionin ytimessä työskentelevältä suomalaiselta MEP:ltä. Ohessa Keskustan Mauri Pekkarisen ja Elsi Kataisen kommentit. Muilta edustajilta ei valitettavasti saatu kommentteja asiaan.

Millainen alkuvaikutelma Boris Johnsonin hallinnon alusta on teille tullut?

Mauri Pekkarinen (Keskusta):

Tilanne Iso-Britanniassa on ollut 2016 olleen Brexit kansanäänestyksen jälkeen aika sekava. Vaikea vielä sanoa tarkempaa mutta ehkä Johnsonin tulo pääministeriksi voi tuoda tiettyä vakautta ja selkeyttä heidän toimintaan. Nyt näyttää varsin selvältä, että Brexit tulee tapahtumaan Se on eri asia tuleeko kova-Brexit (ei sopimusta EU:n kanssa) vai jokinlainen muu ratkaisu.

Johnsonin astumisen pääministerin paikalle Pekkarinen näkee positiivisena mutta epäilee, että Johnson ehkä elättelee epärealistisia toiveita Britannian kannalta uuden paremman sopimuksen aikaan saamisesta. Kuten allekirjoittanut, Pekkarinen nosti esille Iso-Britannian olevan sekoituksen vahvaa konservatiivisuutta ja toisaalta kykyä saada huomattaviakin projekteja aikaan.

Elsi Katainen (Keskusta):

Johnsonin ulostulojen perusteella EU-maat ovat saamassa vastaansa ristiriitaisen ja arvaamattoman neuvottelukumppanin. Johnson on toistuvasti tyrmännyt edeltäjänsä Theresa Mayn neuvotteleman erosopimuksen, tarjoamatta kuitenkaan realistisia vaihtoehtoja EU:lle tai omilleen. Hänen maksimalistinen strategiansa neuvotella uusi kovempi Brexit-sopimus tai lähteä ilman mitään sopimusta on populistinen ja vastuuton. Rakentavia erosopimusneuvotteluja on syksyllä siis tuskin luvassa.

Miten mahdollinen kova Brexit tulisi vaikuttamaan Suomeen?


Mauri Pekkarinen (Keskusta):


Iso-Britannia on merkittävä kauppakumppani Suomelle. Kovan Brexitin tapahtuessa lähdettäisiin nollasta katsomaan miten kauppaa jatkossa tehdään. Ehkä lähtisimme katsomaan asiaa WTO pohjalta (Maailman Kauppa Järjestö). Pahimmillaan tilanne voisi olla kuten kaukaisempien Euroopan ulkopuolisten maiden ja Suomen välisessä kaupassa. Mahdolliset negatiiviset vaikutukset Britanniaan olisivat kuitenkin suuremmat kuin Suomeen. Neuvotteluprosessi sekä kaupan että ihmisten liikkuvuuden osalta on helposti pitkä. “En usko, että kovan Brexitin tapahtuessa olisi pitkiä siirtymä-aikoja, riippuen tapauksesta puhutaan ehkä vuoden siirtymäajoista,” sanoo Pekkarinen.

Elsi Katainen (Keskusta):

Toisin kuin Boris Johnson, en näe sopimuksettomassa erossa kovinkaan paljoa mahdollisuuksia kummallekaan osapuolelle. Kova Brexit tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin. Mahdollisesta totaalisesta Brexit erosta jäisi mahdollisesti syvät arvet vuosikausiksi, niin Britannialle kuin koko EU:lle. Iso-Britannia on ollut EU:n jäsenmaa 46 vuotta ja sopimuksettoman eron seurauksia ja niiden laajuutta Iso-Britannian ja koko EU:n kaupankäynnille ja sisäpolitiikalle voi vain arvailla.

Kuva: © Tomas Marek – Dreamstime.com

Jyrki Mäkelä

Jyrki Mäkelä.

Leave a Reply